Olet täällä

Sydänlapset ja -aikuiset ry:n säännöt

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt nämä säännöt 1.12.2005.

Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Sydänlapset ja -aikuiset ry, Hjärtebarn och -vuxna rf. Englanninkielisissä yhteyksissä käytetään epävirallista nimeä Finnish Association for Heart Children and Adults. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena on koko maa.

Toiminnan tarkoitus

Yhdistys on valtakunnallinen Suomen Sydänliitto ry:n jäsenyhteisö, jonka tarkoituksena on synnynnäisesti sydänvikaisten henkilöiden kokonaisvaltaisen hoidon ja kuntoutuksen yleisten edellytysten kehittäminen ja edunvalvonta sekä synnynnäisten sydänvikojen tutkimuksen edistäminen. Yhdistys pyrkii vaikuttamaan synnynnäisesti sydänvikaisten henkilöiden hoidon, kuntoutuksen ja elinolosuhteiden parantamiseen sekä edistämään ja tukemaan pitkäaikaissairaiden lasten, nuorten ja aikuisten hoitoa, kuntoutusta ja hyvinvointia yhdessä muiden vammaisjärjestöjen ja viranomaisten kanssa. Suomen Sydänliitto ry:tä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi.

Toimintamuodot

 

Tarkoituksensa saavuttamiseksi yhdistys

  1. tekee yhteistyötä synnynnäisesti sydänvikaisten lasten, nuorten, aikuisten sekä heidän perheidensä hoidosta ja kuntoutuksesta vastaavien tahojen kanssa, 
  2. järjestää synnynnäisesti sydänvikaisille henkilöille ja heidän perheilleen sopeutumisvalmennusta ja kuntoutusta, virkistys- ja harrastus- yms. toimintaa sekä tarjoaa heille mahdollisuuden vertais- ja muuhun tukeen, 
  3. harjoittaa ja tukee tiedotus-, tutkimus-, koulutus- ja neuvontatoimintaa sekä välittää aineistoa sekä asiantuntija-apua, 
  4. tekee kansainvälistä yhteistyötä synnynnäisesti sydänvikaisten lasten, nuorten ja aikuisten yhteisöjen ja järjestöjen kanssa vaikuttaakseen kohderyhmän hyvinvointiin maailmanlaajuisesti,
  5. tukee liiton tavoitteiden saavuttamista ja toimintasuunnitelman toteutumista ja
  6. pyrkii muillakin vastaavilla tavoilla toteuttamaan tavoitteitaan.

Jäsenet

Yhdistyksen jäseniä ovat

  • varsinaiset jäsenet
  • kannatusjäsenet
  • asiantuntijajäsenet
  • kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet

Varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, jolla on synnynnäinen sydänvika, henkilö, jonka perheessä on tai on ollut synnynnäisesti sydänvikainen henkilö sekä henkilö, jolla on sydän- ja/tai keuhkosiirrännäinen.

Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa.

Asiantuntijajäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, jolla on riittäväksi katsottava koulutus ja kokemus yhdistyksen toiminnan ja jäsenkunnan hyvinvoinnin edistämisen alueella.

Kunniapuheenjohtajaksi voidaan kutsua henkilö, joka on vaikuttanut erittäin ansiokkaasti yhdistyksen toiminnan kehittämiseen, ja kunniajäseneksi henkilö, joka on toiminut merkittävästi sydänlasten, -nuorten tai -aikuisten hyväksi.

Varsinaiset jäsenet, kannatusjäsenet sekä asiantuntijajäsenet hyväksyy hallitus. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenet kutsuu hallitus.

Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroava jäsen on vapaa jäsenmaksusta seuraavan kalenterivuoden alusta lähtien.

Hallitus voi erottaa jäsenen, joka toiminnallaan on vahingoittanut yhdistystä tai huomattavasti vaikeuttanut yhdistyksen toimintaa tai jättänyt jäsenmaksunsa viimeksi kuluneelta toimintavuodelta suorittamatta. Erotetulla jäsenellä on oikeus saattaa erottamispäätös yhdistyksen kokouksen tutkittavaksi jättämällä kirjallinen valitus hallitukselle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa saatuaan tiedon erottamispäätöksestä. Hallituksen tulee saattaa asia yhdistyksen seuraavaksi pidettävän kokouksen käsiteltäväksi.

Jäsenmaksun suuruus päätetään yhdistyksen syyskokouksessa erikseen varsinaisten jäsenten ja kannattavien jäsenten osalta kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallitus voi vapauttaa jäsenen jäsenmaksusta työttömyyden, asevelvollisuuden tai muun vastaavan syyn perusteella. Kunniapuheenjohtajalta, kunniajäseniltä ja asiantuntijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua.

Jäsenellä, joka ei ole maksanut vuotuista erääntynyttä jäsenmaksuaan kokoukseen mennessä, ei ole yhdistyksen kokouksessa äänioikeutta.

Toiminnan rahoitus

Yhdistys voi toimintaansa varten hankkia ja omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Varat toimintaansa varten yhdistys saa perimällä jäsenmaksuja sekä vastaanottamalla julkisia ja muita avustuksia. Lisäksi yhdistys voi, hankittuaan siihen asianmukaisen luvan, järjestää rahankeräyksiä, arpajaisia, myyjäisiä, kursseja, koulutuksia, harrastus-, juhla- ja muita yleisötilaisuuksia. Yhdistys voi myös myydä toimintaansa liittyvää terveyskasvatus- ja kuntoutusaineistoa ja -palveluja sekä harjoittaa alansa julkaisutoimintaa sekä kahvila- ja kioskitoimintaa.

Yhdistyksen kokoukset

8 §

Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Varsinaisia kokouksia pidetään kahdesti vuodessa, kevätkokous helmi - huhtikuussa ja syyskokous loka - joulukuussa.

Ylimääräinen kokous pidetään, jos hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai se on muuten lain mukaan pidettävä.

Yhdistyksen kokous voidaan pitää muuallakin kuin sen kotipaikassa.

Yhdistyksen kokouksen kutsuu koolle yhdistyksen hallitus. Kutsu kokoukseen on julkaistava vähintään yhtä (l) viikkoa ennen kokousta hallituksen päättämässä valtakunnallisessa lehdessä tai toimitettava jäsenille kirjallisesti viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kokousta.

Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Jäsenen, joka haluaa saada jonkin asian kevät- tai syyskokouksessa käsiteltäväksi, tulee tehdä siitä kirjallinen esitys hallitukselle viimeistään kolmekymmentä (30) päivää ennen sitä päivää, jolloin kyseinen kokous sääntöjen mukaan voidaan aikaisintaan pitää.

9 §

Yhdistyksen kokouksissa on äänioikeus 15 vuotta täyttäneillä jäsenillä. Kullakin varsinaisella jäsenellä – kannatus- ja asiantuntijajäsenet sekä kunniapuheenjohtajat ja kunniajäsenet mukaan lukien – on yksi ääni ja heillä on oikeus käyttää äänioikeuttaan asiamiehen välityksellä. Kokouksessa kukaan ei voi käyttää enempää kuin viiden jäsenen äänioikeutta.

Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jonka puolesta on annettu eniten ääniä, ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty. Äänten mennessä tasan henkilövaali ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa tulee voimaan se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

Kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa. Pöytäkirja on kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä vähintään kahden kokouksessa valitun pöytäkirjantarkastajan tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on hallituksen toimesta säilytettävä.

Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi, mutta yhdistyksen pöytäkirjat kirjoitetaan suomeksi.

Varsinaiset kokoukset

10 §

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Käsitellään hallituksen toimintakertomus edelliseltä vuodelta. 
  2. Käsitellään tilinpäätös sekä tilintarkastajien antama lausunto.
  3. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille edellisen vuoden tileistä ja hallinnosta tai päätetään muista toimenpiteistä, joihin tilintarkastajien lausunto tai edellisen vuoden hallinto tai tilinpito mahdollisesti antaa aihetta. 
  4. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Hyväksytään yhdistyksen seuraavan vuoden toimintasuunnitelma. 
  2. Vahvistetaan jäsenmaksujen suuruudet seuraavaksi kalenterivuodeksi. 
  3. Hyväksytään seuraavan vuoden talousarvio. 
  4. Päätetään tilintarkastajien palkkiosta. 
  5. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varamiehet tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden tilejä. 
  6. Vahvistetaan hallituksen jäsenten lukumäärä ja valitaan tarvittavat jäsenet hallitukseen. 
  7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Hallinto

11 §

Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Sitä edustaa ja sen asioita hoitaa yhdistyksen hallitus.

12 §

Hallitukseen kuuluu vähintään kahdeksan ja enintään kaksitoista yhdistyksen jäsentä, jotka yhdistyksen syyskokous valitsee kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenistä kolmasosa on vuosittain erovuorossa.

Hallituksen jäseneksi pyritään valitsemaan vähintään kolme synnynnäisesti sydänvikaisten vanhempaa ja vähintään kolme synnynnäisesti sydänvikaista henkilöä. Lisäksi hallitukseen pyritään valitsemaan yksi asiantuntijajäsen. Hallituksen jäsenten tulee olla täysi-ikäisiä.

  1. Hallitus valitsee keskuudestaan yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, jotka toimivat myös yhdistyksen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. 
  2. Hallitus valitsee sihteerin, kirjanpitäjän ja muita toimihenkilöitä, joiden tulee tarvittaessa osallistua hallituksen kokouksiin. Toimihenkilöillä on puhevalta, mutta ei äänivaltaa. Hallitus valitsee edustajat ja heidän varaedustajansa liiton kokouksiin tulevaksi kalenterivuodeksi. 
  3. Hallitus voi asettaa toimikuntia yhdistyksen toiminta-ajatuksen ja tavoitteen toteuttamiseksi. 
  4. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien yli puolet hallituksen jäsenistä on paikalla. 
  5. Hallituksen kokouksissa tulee päätökseksi se mielipide, jonka puolesta on annettu eniten ääniä. Henkilövaalissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa tulee voimaan se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt. 
  6. Hallituksen kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa, joka on sihteerin ja puheenjohtajan allekirjoitettava ja kahden siihen tehtävään valitun hallituksen jäsenen tarkastettava. Pöytäkirjat on kalenterivuosittain pidettävä numerojärjestyksessä ja hallituksen toimesta säilytettävä. 
  7. Hallitus pitää jäsenrekisteriä.

Yhdistyksen nimenkirjoitus

13 §

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai toinen heistä yhdessä muun hallituksen jäsenen tai muun hallituksen määräämän henkilön kanssa.

Hallitus voi oikeuttaa henkilön kirjoittamaan yhdistyksen nimen yksin.

Tilikausi ja tilintarkastus

14 §

Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.

Tilipäätöksen tulee olla valmiina ja tilikirjat, toimintakertomus ja muut tarvittavat asiakirjat on jätettävä tilintarkastajille tarkastettavaksi viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien on kultakin tilivuodelta annettava hallitukselle kirjallinen tilintarkastuskertomus yhdistyksen hallinnosta ja tileistä vähintään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.

Sääntöjen muuttaminen

15§

Sääntöjen muuttamisesta on päätettävä yhdistyksen kokouksessa kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä ja sääntöjen muuttamiselle on saatava Suomen Sydänliiton hallituksen hyväksyminen.

Yhdistyksen purkaminen tai lakkauttaminen

16§

Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä ja kokousten välillä on oltava vähintään yksi (1) kuukausi. Jos yhdistys puretaan tai lakkautetaan siirtyvät sen jäljelle jääneet varat liitolle käytettäväksi synnynnäisten sydänvikojen tutkimuksen ja kokonaisvaltaisen hoidon edistämiseksi.

17 §

Tällä sääntömuutoksella ei loukata jo saavutettuja jäsenoikeuksia.